Vuosi sitten Gsuksella oli bänditreenit. Meitä oli alkanut jo ärsyttää harjoitella pääsemättä minnekään esiintymään. Etenkin kun tiesimme bändin hajoavan jäsenten muuttaessa eri puolille Suomea. Tämän takia menin harjoitusten jälkeen juttelemaan nuorisotyönohjaajan kanssa. En oikein tiennyt mitä halusin tai mitä olin menossa pyytämään. En ollut aikaisemmin saanut lupaa järjestää Kalannin Veressä on elämä -tapahtumaa, vaikka tapahtuma oli jo useana vuotena aikaisemmin järjestetty. Olin kuitenkin saanut keväällä jo luvan vetää Kalannissa Tehtävä vastaanotettu -ryhmää kuutena sunnuntaina.
En muista miten asia tuli puheeksi, mutta keskustelun lopputuloksena sain luvan TV-ryhmäni kanssa järjestää Kalantiin pienen gospel-konsertin samaksi kevääksi. Saisin Gsukselle esiintymisen ja saisin jotain Kalantiin. Onneksi kirjoitukset loppuivat jo maanantaina lyhyeen ranskaan, ja minulla oli aikaa. Sillä kuinka moni voi sanoa järjestäneensä tapahtuman kuudessa viikossa?
Aina kun tämän vuoden tapahtumaa järjestäessä on meinannut tulla kiireen tunne, on vain täytynyt muistella viime vuotta ja todeta: "no, tääkin asia on hoidettu aikaisemmin kuin viime vuonna." Ja sitten voi vain hengittää syvään ja rauhoittua ja syödä palan suklaapiirakkaa. Asiaan voi palata vielä parin päivän päästäkin ja se on silti hoidettu ajoissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti